TI-Nspire tutuksi

Tutustu Nspiren käyttöön ohjatun kierroksen avulla

nspire.fi/opi

TI-Nspire Widgets

Piirrä voimakuviot, virtapiirit, merkkikaaviot ja kemian rakennekaavat helposti

nspire.fi/widget

Koulutusta syksylle?

Koulutuksia opettajille! Haluatko koulutusta paikkakunnallesi?

nspire.fi/koulutukset

Ohjevideoita

Maahantuojan YouTube kavavalta löytyy ohjevideoita ja webinaaritallenteita

YouTube

Uusi lukiolainen?

Miten asennan? Miten alkuun?

nspire.fi/aloita

Viikon 10/2015 TI-Nspire -opetusvinkki

Lukujonon suppenemisen ja hajaantumisen havainnollistaminen on mahdollista piirtämällä lukujonon termit kuvaajaksi. Kuvaajat -sivulla syöttökentän päältä valitaan hiiren oikean valikosta normaalin kuvaajan sijasta kohta Sekvenssi.  Erilaisia lukujonoja voi tutkia muuntamalla lauseketta kaksoiklikkaamalla muodostunutta kuvaajaa tai asettamalla lukujonon riippuvaiseksi liukusäätimestä kuten esimerkissä on tehty.
Esimerkkitiedostossa geometriseen lukujonoon liittyen määritelmä, yleiseen termiin vaiheittainen päättely, ko. kuvaaja liukusääimineen ja kysymyksiä aiheeseen liittyen.
Lataa (.tns)

Viikon 9/2015 TI-Nspire -opetusvinkki

Yritän välttää näissä vinkeissä toimintokeskeisiä ohjeistuksia. Tämän toiminnon hyödyt ovat varmaan sen verran suorat, että tämä sallitaan.
Funktion arvojen tutkimiseen on monia tapoja: funktiotaulukko, jäljitys-työkalu tai viittaaminen funktioon nimeltä esim. f2(e). Ehkä kaikista havainnollisin ja helpoin tapa on lisätä funktiolle pisteitä. Tämä onnistuu esimerkiksi toiminnolla Geometria -> Pisteet ja suorat -> Piste objektilla. Kun kyseinen työkalu on valittu, klikataan funktiota (tai vaikka ympyrää) ja syötettään pisteelle x-koordinaatti painamalla koordinaatin merkkiä ( . Kun x-koordinaatille käytetään tarkkoja arvoja, myös y-koordinaatti tulee näkyviin ainakin pääsääntöisesti tarkkana arvona. Mikäli syötetty piste ei ole piirtoalueen näkyvällä alueella, piirtoalue skaalautuu uudelleen automaattisesti.
Samaan näkymään voi lisätä monia pisteitä tai pisteen paikkaa voi muuttaa kaksoisklikkaamalla koordinaattia. Pisteeseen voi myös tarttua, mutta tällöin kyse on likiarvoista.
pisteobjektilla

Viikon 8/2015 TI-Nspire -opetusvinkki

Näyttökuva 2015-02-16 kello 19.55.32
Yksinkertainen havainnollistamiskeino määrittelyjoukolle ja arvojoukolle. Alta löytyy valmiina, mutta saman voi luoda hetkessä itse. Lisätään funktiolle piste, lisätään normaali, jolla siirretään pisteen x- tai y-koordinaatti akselille. Vaikkapa geometriajäljitystä apuna käyttäen voi havainnollistaa funktion määrittely- ja arvojoukkoa. Lisäksi domain() -komennolla voi tutkia määrittelyjoukkoa symbolisesti periaatteella ennusta – kokeile.
Tässä tiedostossa muutama esimerkkifunktio. Funktion lauseketta voi muokata funktiota kaksoisklikkaamalla.
Lataa (.tns)

Viikon 7/2015 TI-Nspire -opetusvinkki

Huojunnan tutkiminen mittaamalla ja matemaattisesti

Pari viikkoa sitten oppitunnilla tuli mieleen kokeilla, että onnistuisiko huojuntailmiön mallinnus yksinkertaisesti piirtämällä kaksi sinikäyrää ja niiden summa. Onnistuihan se. Tässä onkin esimerkki siitä, miten kokeellisuus yhdistyy matemaattiseen mallintamiseen. Erittäin helppo toteuttaa: yksinkertaisesti piirretään esim. f1(x)=sin(taajuus1*x), f2(x)=sin(taajuus2*x) ja summa f3(x)=f1(x)+f2(x). Valmiissa tiedostossa extrana liukusädin taajuuseron säätöön ja liukusäädin, jolla kuvan saa skaalattua nopeasti sopivaksi, sekä muita ohjeita.
Esimerkki kokonaistoteutuksesta.
Vaihe 1: Mitataan yhden ääniraudan ääntä ja todetaan, että sitä voidaan mallintaa sinikäyrällä.
Vaihe 2: Tutkitaan, miten punnuksen lisääminen vaikuttaa ääneen. Kuunnellaan kahden ääniraudan ääntä, huojuntaa.
Vaihe 3: Mallinnetaan ilmiötä matemaattisesti ja piirretään kuvaajat (tiedostossa valmiina).
Vaihe 4: Tutkitaan mittaamalla, vastaako mitattu huojunta mallinnettua.
 huojunta huojunta2

Viikon 6/2015 TI-Nspire -opetusvinkki

IMG_0871CAS-seminaarin yhteydessä lupasin tarjota hieman erilaista oppimateriaalia TI-Nspire -käyttäjille. Olemme jo aiemmin tarjonneet yksittäisiä havainnollistuksia eri kurseille, mutta nyt tarkoituksena on kokeilla laajempien kokonaisuuksien toimivuutta. Tarkoituksena on yhdistää samaan tiedostoon ”oppimispoluksi” havainnollistuksia, havainnollistuksiin liittyviä kysymyksiä ja teoriaosuus tiiviisti kirjoitettuna. Vastaavia on käytetty muissa maissa hyvillä kokemuksilla.

Materiaalia voi käyttää dynaamisena diaesityksenä, oppilaan itsenäisenä materiaalina tai hieman muokattuna kysymyksiä voi hyödyntää vaikka pienenä testinä Navigatorilla kerättynä. Mikäli opettaja haluaa sijoittaa esimerkiksi teoriaosuudet loppuun tai poistaa kokonaan, se onnistuu helposti pikkukuvakenäkymässä. Pyrin tekemään materiaalit niin, että niitä ei pysty helposti ”rikkomaan” muokatessa.

Sivulta toiselle siirtyminen onnistuu iPadissa edellisen käyttöliittymäpäivityksen jälkeen sipaisemalle näyttöä reunasta toiseen. Tietokoneella voi käyttää vierityspalkkia, kuvakenäkymää tai pikanäppäimiä ctrl oikea/vasen. Taitaapa myös tietokoneversion esihistoriallisessa käyttöliittymässä olleet eteen/taakse napit tehdä paluun piakkoin, joten tulee siihen vielä yksi tapa lisää.

Näyttökuva 2015-02-02 kello 18.04.02Nyt alkuun kaksi kokonaisuutta itseisarvo ja itseisarvoyhtälö. Itseisarvoepäyhtälö tulee pian, samoin janan pituus. Koko kurssin materiaalia ei ole valitettavasti antaa heti, vaan nämä valmistuu suunnilleen kurssin tahtiin. Kurssin valmistuttua tiedostoista voisi luoda vaikkapa Nspire-oppituntipaketin, johon voi pakata kaikki kurssin tiedostot samaan. Se on siis ladattaessa yksi tiedosto, mutta Nspiressä näkyy usean tiedoston kokonaisuutena. Päätetään niistä ja jatkosta muutenkin sen mukaan, millaisia kommentteja teiltä tulee.

Lataa

Itseisarvo (.tns)